Tärkeysjärjestys

Agility ja näyttelyt ovat minulle tärkeitä, mutta kaikkein tärkeintä on se koira elämässäni. Tutun kooikerin tapaturmainen kuolema herätti minut taas tajuamaan tämän tärkeysjärjestyksen. Voimia perheelle ja toivottavasti toinen löytyy terveenä. Juuri luin Facebookista, että toinen koira on löytynyt terveenä, ihanaa.
Olen tuskaillut, kun Milasta ei kasvanutkaan kaunis sertinkerääjä näyttelyissä, vaikka muut samanikäiset ja nuoremmat koirat tuntuvat kahmivan menestystä. Noin vuosi sitten Mila teki pelottavan karkureissunsa ja silloin kävin "kauppaa" ylempien voimien kanssa eli jos vain Mila saadaan ehjänä kotiin, ei haittaa, vaikkei koskaan menesty näyttelyssä. Mila tuli kotiin eikä sen jälkeen ole menestynyt näyttelyssä. Jostain mielenhäiriöstä ilmoitin Milan ensi sunnuntaille Kokkolan näyttelyyn, mutta se näyttely jää nyt kyllä käymättä. Olen ollut nyt jo reilun viikon kovassa kurkkukivussa, yskässä ja nuhassa eli en todellakaan lähde noin pitkälle reissulle.
Keira ottaa Janakkalassa lauantaina kaksi starttia, jos jaksan lähteä.
Vajaa kaksi viikkoa sitten Liedossa järjestettiin ensimmäiset viralliset junioreiden, senioireiden ja parakisaajien SM-kilpailut. Sain Outin houkuteltua mukaan. Lähdimme reissuun lauantaina asuntoautolla ja jätimme nuorison hoitoon eli mukana koirista vain Keira ja Fico. Lauantaina meillä oli kaksi virallista starttia ja hienostihan ne menivät, kaikista tuli nolla ja sijoituksetkin mollemmilla radoilla Keira viides ja Fico kuudes.
Menimme illalla Turkuun syömään ja vähän tutustumaan iltaelämään. Keira ja Fico päivystivät asuntoautossa ja olivat olleet vissiin tosi suloisia siellä kuskin ja apumiehen paikalla, kun tuulilasinpyykijään oli laitettu hieno auringonkukka :)
Yö sujui rauhallisesti ja kisathan meillä olivat vasta iltapäivällä. Fico sai ekalta radalta vitosen ja Keira tuli ohi viimeisestä keppivälistä enkä sitä korjannut eli hyl. Fico hyllytti toisen radan ja Keira teki ihan kivan nollan. Toivottavasti kisajärjestäjät oppivat, että ei kannata järjestää samalle päivälle virallisia kisoja vaan keskittyä tähän arvokisaan. Päivä venyi niin pitkäksi, että olin kotona vasta vähän ennen puolta yötä.
Maggien Suvi jyräsi junioreissa lainakoirilla voittaen mestaruuden sekä makseissa että mineissä. Onnea vielä Suvi! Hyvin sä ohjaat.
Maggien lonkat tulivat Kennelliitosta C:nä takaisin, kyynäreet nollat. Nita kävi myös terveystarkastuksessa ja kaikki kunnossa, lonkat B:t.
Lennin selkälausunto ei näy vieläkään Kennelliitossa. Diagnoosi on kuitenkin välimuotoinen lanne-ristinikama LTV3. Kyynäreet tulivat aivan  käsittämättömästä syystä kakkosena. Kyynäreet ovat kunnossa, mutta niissä saattaa olla joku irtopala, jonka toteaminen vaatiin uuden tarkemman tutkimuksen. Ja näitä tarkempia Kennelliiton hyväksymiä laitteita on vain muutama koko Suomessa. Ennen tällaista ei olisi voitu Kennelliitossa edes nähdä, mutta laitteet ovat niin tarkat nykyään. Kuitenkaan sielläkään ei oltu varmoja noista irtopaloista. Lenni on kuitenkin terve ja harrastaa taas agiliytäkin ja Mari varmasti osaa harrastaa koiran ehdoilla ja jos jotain oireita ilmenee, tilanne on sitten uudelleen mietittävä.
Tähän loppuun vielä Suomisen Kaisan ATT:n kisoissa ottamia kuvia. Kiitos Kaisa!

PALJON ONNEA FIDO JA KODA, JOTKA TÄYTTÄVÄT TÄNÄÄN 8-VUOTTA!

 Anne